Voi itku sentään

Ja samassa junnataan edelleen... Sukujuhlat viikonloppuna ja tietysti sitä kakkua ja kaikkea muutakin piti mässätä, ja matkalla piti pysähtyä pikaruokaa syömään yms... Seli seli seli!!!
Juhlahousut oli hieman isot kun ne ostin ja nyt ne just sain päälle. Tämä ei nyt suju hyvin!
Tänä aamuna sain sen verran aikaiseksi että kävelin töihin vaikka mieli teki olla laiska. Ja illalla tiedossa puutarhan hoitoa eikä kaapista onneksi löydy mitään herkkuja joten toivoa on että saisin itseäni niskasta kiinni. Ensi viikonlopun olen ihan rauhassa kotosalla, silloin pystyn paljon paremmin kontrolloimaan itseäni kun reissussa ollessa. Kyllä mä vielä näytän... (onneksi en ole sitä kauaa hokenutkaan).

Vastausta kommentoijalle

Onpa mukavaa saada asiallisia kommentteja! Valvon mitä kommentteja julkaisen kun en halua mitään haukkumisviestejä tai muuta sellaista....
Tämän päivän ruokavalio tähän mennessä: aamulla keitetty kananmuna, raejuustoa ja muutama kalapyörykkä, syön aamupalan töissä, ennen töihin lähtöä join kotona vähän mehua. Töissä pari kuppia teetä, yksi suklaavohvelipala. Lounaaksi 2 keitettyä perunaa, kukkakaalia ja 5 kalapyörykkää. Suunnitelmissa syödä välipalaksi omena ja kotona taidan keittää perunoita mutta en vielä tiedä mitä syön niiden kanssa... Ja iltapuhteena punaherukoiden kerääminen.
Tuo aamupala on yleensä samankaltainen, eli ainakin keitetty kananmuna ja raejuustoa ja sitten vielä jotain muuta sekaan. Lounas vaihtelee hieman, mutta lounaaksi en juuri koskaan syö valmismössöjä vaan aina itsetehtyä. Perusruokavalio ei ole ongelma kunhan sitä jaksan noudattaa, herkuttelua tulee harrastettua aivan liian usein.

Tuo kävely on työmatkakävelyä joten yritän välttää hikoilua, paitsi kotiin mennessä voi kävellä reippaammin. Tosin tällä säällä hikoilee vaikka istuisi paikoillaan. Viikonloppuisin kyllä käyn sauvakävelemässä, mutta pitäisi varmaan jotain muutakin keksiä kuin vain tuo kävely.
Motivaatiosta sen verran että mulla on yhdet farkut kaapissa ollut odottamassa jo viime syksystä, mutta vielä on muutamasta kilosta kiinni että niitä voin käyttää, samoin olen kokeillut tuota omaa kuvaa jääkaapin ovessa mutta sillä ei ole minuun mitään vaikutusta. Välillä motivaatiota on ja välillä ei. Mistä senkin tietää mistä se joskus tupsahtaa? Nyt on taas ihan kohtalainen motivaatio!

Kiitoksia kommentista! Ongelmani tosin ei ole se että en tietäisi miten pitää syödä ja liikkua, vaan se että motivaatio hukkuu jonnekin aina välillä. Viime aikoina on ollut olevinaan niin kiire etten ole ehtinyt laittaa kunnolla ruokaa vaan olen syönyt niitä ällöttäviä valmismössöjä.
Teorian siis kyllä tiedän mutta se tuppaa vain liian usein käytännössä unohtumaan. Taidan pistää vaa'an koppaan pariksi viikoksi ja punnita itseni vasta sitten!

Kertokaa mulle, mistä saan sen motivaation takaisin? Ja ehdotelkaa hyviä liikuntamuotoja kävelyn lisäksi, kävelen siis n. 5km päivässä ja joskus iltaisin treenaan kotona jumppapallon kanssa (liian harvoin taas viime aikoina, nyt niskasta kiinni ja toimintaa).

Ou jee, kokonaista 300 grammaa paino pudonnut! Onkohan tämä tahti jo liian hurja? ;D
Viikonloppuna tiedossa kunnon juhlimista joten ans kattoo kuin akan käy sen jälkeen. Alkaa jo tympimään oikeasti tämä kun mitään ei tapahdu. Tai siis ei tapahdu kun en pistä tapahtumaan, en kuulu niihin laihduttajiin jotka keksivät tekosyitä ja selityksiä. En laihdu koska syön liikaa kulutukseen nähden! Useana iltana olen nyt onneksi ottanut itseäni niskasta kiinni ja jonkun aikaa istuskellut jumppapallon päällä, onhan sekin jo jotain.
Ei vain meinaa motivaatiota löytyä mistään, ei peiliin katsomisesta, ei vaatteista, ei lomamatkan varaamisesta... Mikään ei nyt oikein tunnu toimivan. Minkähänlaisen shokin oikein tarvitsisin että saisin tuota painoa laskemaan?? Olisiko ideoita mikä kenelläkin on tehonnut?